Rullat järjestykseen

Oon käynyt jo useamman kerran Sokoksella hypistelemässä erästä telinettä ja kun löysin sen alennusmyynneistä 8€ hintaan niin vihdoin se pääsi meidän kotiin.

Se on vessapaperiteline. Aivan, eikä mikä tahansa vessapaperiteline vaan tämmöinen

Eikös olekin suloinen eikä yhtään haittaa että rullat on näytillä.

Kuva on otettu olkkarissa kun vessan valot on liian hämärät kuvien ottamiseen 

pimeenä päivänä. Saa nähdä kuinka kauan kestää että telineessä on lähinnä tyhjiä hylsyjä.

Kaks mummoo meni mustikkaan, toinen ei mahtunut

Eilisen Helsinki päivän jälkeen uni maittoi koko yön, mutta aamulla heräsin pirteänä jo 7.30 ja eipä sitten enää unimasa tullut kylään joten siitä päivä alkoi. Puuhailin kotihommia ja aloitin lauantaipäivän blogikirjoituksen väsäilyä. 12 pintaan lähdin piipahtamaan torilla missä oli elomarkkinat. Paikalla oli paljon kojuja ja onneksi myös asiakkaita. Kauppa kävi ja aurinko paistoi...kunnes jostain ilmesty mustia pilviä ja ilma muuttui melko painostavaksi. Eilen jo sateli kun oli kivoja suunnitelmia tehty, pitikö vielä tänäänkin. 

Seuraavaksi suunnitelmissa oli mustikanpoimintaa saman ystävän ja hänen isän kanssa. Ajeltiin rankkasateessa hakemaa isä mukaan ja pidettiin peukkuja että sade lakkaisi ja niinhän se lakkasi ja aurinko alkoi kuivaamaan melkoisella porotuksella. Ajeltiin kaupungin liepeille, tulevan asuntomessualueen viereiseen metsikköön ja kyllähän siellä mustikkaa riitti. Tällä suuntavaistolla ei parane metsään lähteä yksin, joten kuljettiin porukalla koko ajan. Mukana oli 3 ämpäriä ja reilun tunnin päästä ne alkoikin jo olemaan täys, kunnes sitten löydettiin kantarelleja ja niitäkin käytiin poimimassa yhteen ämpäriin. Mustikat saatiin puhtaaksi suit sait sukkelaan jännällä imurilla ja kotiin päästessä ei tarvinnut kuin pistää ne pussiin ja pakkaseen.

Metsästä juteltiin vitsistä: kaks mummoo meni mustikkaan, toinen ei mahtunu. Monella on omat salaiset mustikkapaikkansa eikä niitä kerrota, edes ystäville. Etenkin vanhemmassa porukassa tätä esiintyy melko paljon. Kyllähän se harmittaisi jos omalta suosikkipaikalta olisi mustikat poimittu, mutta kun ei ne isoimmista metsistä heti lopu kesken. Tuollakin oli vielä vaikka kuinka paljon jäljellä ja ystävän isä on kuitenkin lähes 100l käynyt jo parin viikon aikana poimimassa. 

Joten eiköhän se toinenkin mummo mahtuisi mustikkaan, vai mitä mieltä ootte?

Nyt kaikki mustikoita poimimaan, niitä on varmasti vielä isoimmissa metsissä ja sieniäkin saattaa löytyä.

Huomenna mennään Korkeasaareen, Korkeasaareen, Korkeasaareen....

Eipäs mennäkkään ku eilen oltiin.

Sain pari viikkoa sitten lapsuuden ystävältäni viestiä, että lähtisinkö viettämään hänen kanssaan Helsinki päivää. Ehdotuksena oli aamulla kiertelyä hietsun kirppiksellä ja sitten lounaan jälkeen Korkeasaareen sukulaisia moikkaamaan. Mitäpä muutakaan vastasin kuin, että ehdottomasti lähdetään! 

Nimpä eilen aamulla heräiltiin ajoissa ja pienestä sateesta huolimatta junailtiin Helsinkiin. Helsingin asemalta meinattiin samantien lähteä kohti Tikkurilaa kun huomattiin ihanan suloinen junavanhus Valtteri odottamassa kyytiläisiään. Ikkunoista nähtiin sisällä ihania tapettaja ja tunelma näytti olevan muutenkin kuin vuosikymmenten takaa. Ilmaisia lippuja olisi ollut tarjolla, mutta päädyttiin kuitenkin jatkamaan matkaa kohti kirpparia. Muutama kuva kuitenkin räpsästiin, mutta valitettavasti kaikki päivän kuvat ovat ystäväni puhelimessa. 

Kävellessä katseltiin ihania näyteikkunoita ja kaupunki näytti heräilevän sateisen sumuiseen lauantai aamuun.

Hieman epäiltiin olisiko kirpparialue sään takia aivan tyhjä, mutta jo kaukaa nähtiin ihmismassat ja paljon pöytiä. Mahan kurina hillitsi ryntäämistä suoraan pöytien ääreen ja herkkukojusta valkattiin lihapiiraspalaset ja juotavaa. Herkkujen jälkeen lähdettiin kiertelemään pöytiä ja melko pian todettiin hauska reaktio ihmisissä.
Jos pysähdyit kojulle missä ei ollut vielä muita asiakkaita, hetken päästä siihen ryntää useampi muu ja kohta olet purituksissa tai työnnettynä pois apajiltasi. Siellä tosiaan sai välillä pitää puoliaan jos halusi katsella rauhassa tarjontaa. Mitään aarteita ei lähtenyt mukaan, mutta kiertely oli erittäin viihdyttävää. Paikalla oli 

selkeästi ammattilaisia joilla oli isot kassit mukanaan ja pöydät tutkittiin vauhdilla, etenkin tinkiminenkin oli hallussa. 

Kierroksen jälkeen käveltiin eri reittiä takaisin keskustaan ja mitä me löydettiinkään....Cupcake liike . Aivan ihastuttavan näköinen pieni liike mikä suorastaan huusi meidät tulemaan sisälle. Se oli sisustettu todella nätisti ja tiskissä oli tarjolla muistaakseni 6 erilaista makuyhdistelmää. Mä valitsin mansikkavalkosuklaan ja ystävä raparperimarengin. Yhden kuvan löysin herkuistamme

Mutta....ne näytti paremmalta kuin olivat. Ilmeisesti kakkuset oli tehty etukäteen ja pakastettu, koska mansikat ja raparperit oli kohmeisia ja kakku oli aika kuiva, ei ollenkaan juuri leivotun pehmeä ja maukas. Päällinen oli hyvää, mutta maku oli kyllä kokonaisuudessaan melkonen pettymys, harmi sinällään, koska

liikkeen idea on aivan ihastuttava. 

Matkaa jatkettiin kauppoja kierrellen ja lounaalle päädyttiin Virgin Oiliin. Ensimmäistä kertaa siellä käyneenä en voi kuin kehua. Pääsimme istumaan hämyisen ruokasalin perälle ja ympärillä tuoksui toinen toistaan ihanampi annos. Päädyimme pitsoihin (niitä on useampi suositellut) ja valitsin omaani ilmakuivattua kinkkua, gorgozolajuustoa, herkkusieniä, tomaattikastiketta ja mozzarellaa. Lätty vei kielen mennessään ja pakko oli syödä viimeiseen viipaleeseen asti. Massut täynnä astelimme ulos ja mikä meitä odottikaan...auringonpaiste ja  terassikin oli täyttynyt janoisista lauantaipäivän viettelijöistä. 

Lähdimme ihmismassan mukana kohti kauppatoria ja matkalla pysähdyimme parin eri katusoittajan kohdalle kuuntelemaan hyvää musiikkia. Torilla kojuja ja ihmisiä riitti ja mukaan tarttui rasiallinen vadelmia...ilman matoja. 

Ostimme liput laivaan ja hetken odottelun jälkeen  Vispilä otti meidät kyytiinsä ja lähdettiin kohti Korkeasaarta. Jo junamatkalla huomasimme molempien käyneen euroopan reissuIlla eläintarhoissa ja niimpä innolla odotimme vuosien tauon jälkeen Korkeasaareen pääsyä. Perillä lähdimme kiertelemään saarta ja koska päivä oli parhaimmillaan ja aurinko porotti niin osa elämistä oli päikkäreillään. Emme nähneet simpansseja eikä karhukaan jaksanut korvaansa lotkauttaa meille. Mutta oli kiva kierrellä ja muistella lapsuuden retkiä samaan paikkaan. Harmikseni siellä ei enää ollut vedettäviä kärryjä lapsille vaan ihan normaaleja rattaita. Tosin osa tarhoistakin oli niin korkealla kallioiden päällä, ettei ne ehkä enää olleet käytännöllisiä. 

Pikkuhiljaa alkoi väsyttämään, etenkin jalkoja ja lähdettiin pienemmällä laivalla kohti kauppatoria ja rautatieasemaa. Junamatkalla olikin jo melko hiljaista ja väsymys valtasi molemmat. Kotona kylmä suihku ja jalkoihin viilentävää rasvaa ja hetkeksi ylös. Aivan älyttömän ihana päivä ja melkeimpä voisi ottaa jokavuotiseksi perinteeksi.

Sota! Niina vs etanat

Joopa joo...etana ellit meinasvat rouskuttaa mun daalian lehdet olemattomiin ja samettiruusut sai jo kyytiä, joten olen nyt melko ahkeraan kykkiny pihalla etanavahdissa ja poistellu ilta aterialle saapuvia limalönttejä. Eilen päätin kokeilla olut ansaa ja kyllähän tuo näyttää maistuvan, tänäänkin 3 isoa lötjäkettä oli oluthimoissaan suuntaamassa olutkippoon ja pääsivätkin perille, mun avustuksella. Julmaa... mutta niin on julmaa syödä toisen kukatkin.

Kirvatkin sai kyytiä mäntysuopa-vesiliuoksella ja vakavasti pähkäilen josko kaivaisin koko humalan ylös ja enskeväänä istuttaisin jonkun kärhön tilalle. En tiedä tulisko sitten vain uusia tuholaisia, mutta nyt kyllä opin sen että enemmän pitää kiinnittää huomiota tuholaisiin ja etenkin niiden torjuntaan. 

Muita löytöjä

Edellisessä postauksessa esittelin kirpparilöytöjäni ja nyt olisi parin 

muun löydön esittelyn vuoro.

Laukut ovat näköjään tän kesän hitti, ballerinojen ohella. 

2 Pienemmän laukun lisäksi ostin työmatkoille uuden laukun

ja tämä on kyllä ehdoton suosikki ostoksistani.

Valokuva hiukan vääristää, mutta pinnassa on kauniit

kuvioinnit, kädensijat on bambua ja koko on juuri sopiva.

Aivan ihana ja kaupassa ei ollut muita, joten tuskin tulee

heti vastaan samanlaista.

Alennusmyynneistä ostin ensimmäiset ruusukuvioiset tavarani,

tyynynpäälliset. Ajattelin, että sängyn päälle nämä ois kivat,

kunhan jossain vaiheessa saadaan makkarin seinät maalattua

ja vaaleansininen sävy karkoitettua. Katsotaan mitä muuta

romanttista mukaan tarttuu kauppareissuilta.

Nämä tuotteet ovat ehdoton löytö, en voin kuin suositella.

Kokeilin ensimmäistä kertaa Redkenin All Soft sarjaaa

kampaajallani ja sain pari näytettäkin mukaan.

Ja se riitti, netistä tilasin ja muuten kaikki meni 

tosi hyvin, mutta naamiopurkin kansi oli hajonnut, mutta

tuotetta oli sen verran vähän valunut laatikkoon, että

en jaksanut alkaa reklamoimaan.

Hiukset suorastaan rakastaa näitä tuotteita, etenkin

kun reilun viikon pesin vähemmän kosteuttaville 

tuotteilla niin ai että, on pehmoset hiukset.

Lopuksi vielä kuvaa pukuhuoneesta. Turkoosit verhot

olivat kiva piriste kesäksi, mutta kohta kyllä saavat kyytiä 

ja hieman kutkuttaisi pitsiset verhot....saa nähdä mitä keksin.

Seinällä näkyvä pyöreä kynttiläteline sai väistyä

uuden lasisen kynttilätelineen tieltä, mutta itseasiassa

 nyt odotan, että pääsen laittamaan kynttilät noihin 

ja tunnelmoimaan syysiltoina saunan jälkeen. 

Sweet dreams?

Jee....olen haaveillut jo pitkään uudesta sängystä ja tänään semmoinen

saatiin mukaamme ihan vahingossa. Käytiin isän luona hakemassa vanha

keittiönpöytä tuoleineen omaan autotalliimme odottelemaan uutta kotia

ja samalla saimme uloskantohintaan uuden sängyn!! W hetken pohti asiaa

kun halusi nimenomaa uuden sängyn missä ei ole jalkopäässä päätyä, mutta

tuossa sängyssä molemmissa päädyissä on ihanat ristikot ja sopivat

siten ikkunoiden yläosanruudukoihin kuin nenä päähän. 

Vanhassa sängyssä ei ole muuta vikaa kuin, että se on futon sänky 

eli siis ihan maan tasossa ja vanhassa talossa hieman vetää ja toivoin, että pääsisin 

nukkumaan hieman korkeammalle ja että sängyn alle saisi piilotettua 

varatyynyt ja peitot sängynaluslaatikoihin. Nyt mulla sitten odottaa autotallissa 

osissa pähkinän sävyinen sängyn runko ja meinaan suunnata maalikauppaan! 

Kyllä, siitä tulee valkoinen. Siitä oltiin W:n kanssa heti samaa mieltä, että sen voisi maalata.

Ehkäpä samalla innostuttaisiin maalaamaan makkarin pinnatkin ja ostamaan 

yläkertaan uudet lattialistat.....ehkä. Mutta sänky kuitenkin maalataan ja 

samalla makkarinkin järjestys tulee muuttumaan. Siitä kuvia myöhemmin kun

projekti on valmis.

Käytiin myös ensivisiitillä W:n tädin perheen uudessa kodissa ja sielläpä

oli ihana puutarha....kukkapenkit kauniisti laitettu ja muutenkin viihtyisä

pihapiiri. Talo oli sisältäkin erittäin siisti ja viihtyisä, ei muuta kuin sylin 

täydeltä onnea uuteen kotiin ja tupareita odotellessa. 

Muuten, siellä oli ilmeisesti köynnösruusua....fuksian värisenä ja mä taas

kerran huutelin pihan poikki W:lle että mäkin haluan tuommosen.

Muutaman vastalauseen sain kun haluan kaivaa meidän omalta pihalta juhannusruusut

 pois ja sitten himoitsen lisää ruusuja, mutta ne oli ihan eri asia kuin tyhmät hetken 

kukkivat juhannusruusut mitkä vaan leviää ja on aika rumia.

Nyt unimasaa houkuttelemaan tuonne lattianrajaan, mutta ehkäpä jo ensviikolla

pääsen astetta korkeemmalle lepäilemään.

Kirpparilöytöjä

Ai että, kirppareilta löytää välillä ihania aarteita ja vielä halvalla. Harmittavan

harvoin tulee kuitenkin käytyä, etenkään itse mitään myymässä, joten facebookin

kirppariryhmä oli loistava löytö. Liityin siis oman kaupungin kirppariryhmään ja 

aloin pähkäilemään mitä itse voisin myydä tilaa viemästä....ei kauaa tarvinnut etsiä

kun kasa alkoi olemaan jo riittävä ensimmäisiin myynti ilmoituksiin....hinnat aivan

minimiin ja peukut pystyyn, että löytäisivät uuden kodin ja ennenkaikkea, se tultaisiin

hakemaan multa suoraan kotoota...ei tarvitse roudata yhtään mihinkään.

Puolet ylimääräisistä pokkareista, 3 kengät ja sisustustavaroita löysivät uuden kodin 

ja kun kaappeja kaivelin niin lisää löytyy, mutta...poistin hetkeksi myynti-ilmoitukset

muutaman turhan ostajan odottelukerran jälkeen, joten jospa sitten lomien jälkeen

jaksaa taas sopia hakuaikoja ja laittaa tavaraa myyntiin. Kaikenkaikkiaan todella

helppoa normaaliin kirpparimeininkiin nähden, ainoa miinus että välillä tosiaan sai

turhaa odotella ja hakupäiviä siirrettiin melko paljon. 

Pienen harmistuksen peittosi aivan ihanat löydöt mitä itse tein....

sivustolla nopeat syö hitaat ja pari kertaa olin nopein, lällätilää.

Löysin 2 kädessäkannettavaa laukkua, juuri sopivat kauppareissuille tai muutenkin

silloin kun ei tarvitse mukaan kuin kännykän, lompakon, avaimet nje. Täysin ehjät,

melkein käyttämättömät ja aivan miun maun mukaiset. 

Ensimmäinen musta laukku sopii käyttöön ympäri vuoden ja jälkimmäinen

pääsee käyttöön tulevalla kesälomareissulla.

Ja sitten muiden ihanuuksien pariin....mä olen toivoton

kynttilätuotteiden kerääjä ja tietenkin löysin 2 juuri meille

sopivaa kynttilätelinettä.

Ensimmäinen on ripustettava lasinen kynttiläteline.

Lasikuvussa on kauniita kuvioita ja yllätyksekseni on vielä erittäin

hyvässä kunnossa, joten ripustin tämän olkkariin takkaseinustalle.

Takan toisella seinustalla riippuu vanhempi kynttiläteline

5:llä pienemmällä lasikuvulla, joten olivat vielä samantyylisiäkin.

En malttanut olla sytyttämättä kynttilää heti illan pimetessä.

Niin, heinäkuun 25 päivänä iltasella sisällä on jo niin pimeetä,

että voi hyvinkin sytytellä kynttilöitä ja tunnelmoida.

Toinen ostokseni on myöskin kruunukynttilälle

seinään kiinnitettävä teline. Mietin jo etukäteen paikan 

mihin tän ripustan ja siellä ne nyt odottelee kynttiläänsä,

yläkerran tasanteen seinällä. Tämän kanssa varmaan

enemmänkin fiilistelen kuin että sytyttäisin

kynttilän tuohon palamaan....meillä kun on erittäin

tarkka "paloturvallisuuden päällikkö" joka 

luultavasti tekisi reklamaation.

Oletteko te tehny perinteisillä tai nettikirppareilla viime aikoina löytöjä?

Herkkuja

Eipä mulla muuta kuin ajattelin antaa teillekin silmänruokaa kun tuoksut ei sinne asti ylety....mustikkapiirakkaa, ollos hyvä

Ja herkulliset piirakat huuhdotaan W:n spesiaali drinksulla, ananaslimua mantsikalla.

Tämmöisiä herkkuja meillä, mitenkäs teillä?

Muu muu mustikka

Heräsin aamulla oven kolahdukseen ja W oli tullut kotiin viikon kestäneeltä pohjosen reissulta.
Hieman väsähtänyt reissumies odotti mua alhaalla ja hetken höpöttelyn jälkeen unimasa
veikin voiton. Mutta ompahan oma muru taas kotona.

Toisen unien ajaksi piti keksiä jtn hiljaista tekemistä kun parin päivän sairastelun jälkeen oli
taas virkeämpi olo ja selkä aivan jumissa lepäilyn jäljiltä. Imurointi ei siis käynyt päinsä,
vaikka olisi erittäin tarpeen. Päätin tuumailla hetken aamupalan ja lehden parissa.
Lehdessä oli artikkeli mansikoiden olevan nyt herkullisimmillaan ja siitä se idea sitten lähti.
Pakkanen on sulatettava ennen kuin tämän kesän marjat sinne pakastan.

Ei muuta kuin pari pyyhettä, kippo ja sormikkaat valmiiksi. Pakastimen laatikot siirsin
pöydälle päällekkäin ja päälimmäiseen laitoin kylmäkalleja, koko komeuden päälle
pari pyydettä.

Toki ois ollu fiksumpi sulattaa talvella, mutta se vain jäi ja nyt sainkin sitten kaapia ohutta

jääkerrosta pikin pakastinta. Onneksi kaappi suli suht nopeasti ja tuon hauskan 

näköisen väliaikaispakkasen sisältö pysyi jäätyneenä koko operaation ajan.

Olin jo aikaisemmin ottanut rasiallisen mustikoita sulamaan ja piti keksiä jtn herkullista

jälkkäriä kotiinpaluun kunniaksi. Ajattelin, että mustikkamurupiirakka ois ihanaa pitkästä aikaa.

Löysinkin kakkutaikurin ohjeen ja kun aineksetkin löyty kaapista niin eikun hommiin.

Pohja oli helppo tehdä ja alle tunnissa piirakka oli valmiina.

Unimasakin päätti herätellä W:n ja hieman tokkurainen reissumies kutsui veljensä

kylään, joten pienellä jännityksellä odotin kommentteja piirakasta. W:n normaali

kommentti ois ollut : vähän on kuivaa. Herra ei oikein syty kuivakakuista, kääretortuista,

leivoksista tai viinereistä ku aina ne on muka kuivia.
Mutta tällä kertaa kommentit oli kehuvia (ehkä muutaman uhkaavan katseen jälkeen

ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kehua) mutta muiltakin sain vilpittömiä kehuja, joten 

kun itse tykkäsin todella paljon niin eiköhän nuo muutkin. Pohja oli ihanan mehukas

ja nokare jäätelöä kruunasi makuelämyksen. Ehdottomasti voin suositella ja varmasti

tulen tekemään toistekin. Pakastimessa olisi muitakin marjoja, joten voisi tehdä

vaikka parista eri marjasta sekoituksen ja taikinamuruset päälle niin avot.

Tän hetken suosikki on siis murupiirakat.

Seuraavaksi voisi kyllä tehdä mamman marjapiirakkaa, kun pakkasen yksi lokero on 

täynnä viinimarjoja ja tuskin niistä saan mehujakaan aikaseksi ja uudet marjat jo

alkaa saamaan väriä puskissa. Tän vuoden sato kyllä menee täysin mehuksi, se kun 

varmasti tulee juotua talven aikana.

Mustikoiden ja viinimarjojen lisäksi pakastimesta löytyy puolukkaa, karpaloita

 ja raparperia. Viinimarjat on ainoot mistä olisi kiire päästä eroon, mustikoista tulee

varmasti tehtyä kiisseliä, smoothieita tai piirakkaa. Puolukoista vispipuuroa tai hilloa

pataruokia säväyttämään. Karpaloita kiikutan äidille, ne on hänen herkkua jäisenä.

Eli tehtävänä ois urakalla leipoa tai käyttää muuten viinimarjat ja sitten käydä 

hankkimassa mansikoita pari laatikollista ja jos vielä eksyisi mustikkametsäänkin. 

Syksymmällä ehdottomasti haluan sienimetsään ja opetella käyttämään muitakin

kuin herkkusieniä ruuanlaitossa. 

Millaisia varastoja teillä on ja miten säilytätte marjat ja sienet? 

Herkuttelua hedelmillä

Aurinkoinen päivä, pihalla puuhailua ja vatsan kurniessa

illallisen tekoon. Keittiössä odottaa tuoretta ananasta, mangoa ja

viinirypäileitä. Lisäksi mansikoita, paprikaa ja possun filee.
Niistä saatiin tehtyä herkulliset vartaat ja jälkkäriksi

makeaa mahan täydeltä.

Millaisia kesäherkkuja teillä tehdään?

Ilmeen kohotusta

Ei kuitenkaan oman ilmeen vaan ylläri pylläri pihan ilmettä.
Aikaisemmin ostetut neilikat, pelargoniat ja samettiruusut kaipasivat vielä

rinnalleen...mitäs muutakaan kuin lempikukkiani Daalioita.

Naapurintyttö kävi tänään silittämässä kisua ja nimesi
sen Mirriksi...joten tässä teille Mirri ja daaliat.

Nurmikon ajaminen on melko hankalaa puiden ja pensaiden
ympäriltä, joten vihdoin sain ostettua kuorikatetta.

Ensimmäinen omppupuu saikin jo katehelman ja lopuille
laitetaan samanlaiset heti kun saadaan lisää katetta.

Nyt vielä näyttää hieman hassulta kun vain yhdellä

puulla on kuorikatteet juurillaan, mutta mitä olen
muissa pihoissa ja puistoissa nähnyt niin hieno tästä

tulee.

Grillikatoksen kahdella reunalla kasvaa humala ja villiviini.

Leikkasin viime syksynä molemmat maan tasalle ja etenkin

humala hulmuten kasvoi jo alkukesästä. Intian reissun aikana

se olikin päässyt jo vallattomasti leviämään katoksen sisäkattoon, 

joten armottomasti päätin irrottaa varret ja asetella ne uudelleen

kiemurtelemaan rautalankoja pitkin kauniina nauhana, ison köntän sijaan.

Toivottavasti loppukesästä humala reunustaa katon reunan ja 

villiviini pääsee katolle kiemurtelemaan.

Vielä viimeiseksi kesäpöytään ihanaa piristystä.
Löysin uuden kauppakeskuksemme Tiger nimisestä
kaupasta aivan ihanat lasilautaset. Ne suorastaan hihkuivat

pääsyään meille ja niimpä ostin 4 pinkkiä ja 4 turkoosia.

Pienetkin asiat piristävät, eikö?

Puutarhatonttu kyselee apuja

Kolmatta kesää vietetään piparkakkutalossa ja nyt vasta hoksasin, että meidän pihassa 

on ainakin 3 erilaista tuholaista kasveissa. 

Mustaviinimarja pensas kuhisi kirvoista ja ne saikin kylmää kyytiä vesisuihkulla. 

Luumupuussakin kirvat piti bileitään, joten sinnekin suihkutin vettä, mutta kaikkia

en saanut pois. Luumuja ois kuitenkin ihana syödä, joten en viitsinyt suihkutella 

mäntysuopaliuoksella eikä raparpereja tai nokkosia ollut niin paljon lähistöllä, 

että oisin saanut keitokset tehtyä.
Mutta eka kysymys kuuluukin, voisiko

noita estää hyökkäämästä jotenkin jo aikaisemmin kesällä tai jo keväällä?

Vai pitääkö vain muistaa käydä tutkailmassa lehtiä keväästä alkaen ja sitten tarpeen 

vaatiessa suihkutella vedellä?

Toinen kysymykseni koskee omenapuita.

 Omppupuun lehdissä on tälläisiä laikkuja 

Ja varressa ruosteen punaista pintaa

Tietäiskö kukaan mikä puita vaivaa ja voiko

niille tehdä enää mitään vai kestääkö

toipuminen tämän kesän ja ensikesänä toivottavasti

pihalla olisi terveet omppupuut?

Isoin ja hankalin tuholainen on tuomen tuholainen eli ilmeisesti

tuomenkehrääjäkoi. Puu on todella korkea, joten seittimöykkyjen 

poistaminen käsin on mahdotonta ja puun suihkuttaminenkaan

ei onnistu kuin alaoksiin. Onko mitään muuta keinoa estää

ensikesänä noiden ällötysten hyökkäys?
Onneksi seittipesiä on silmämääräisesti vain vähän, mutta pahimmassa
tapauksessa koko puu voi olla yhtä seittiä loppukesästä.


Viimeiseksi pyytäisin apua kukkien tunnistamiseen.
Nurmikko on ajettu vasta pari kertaa ja trimmeri odottaa vielä autotallissa
aidanvierustojen ja puskien vierustojen siistimistä.
Näin ollen meidän pihalla on kaikennäköisiä
luonnonkukkia (?) ja kaikkea en haluakaan

tunnistaa, mutta muutamista kysyisin mitä ne on.

Tämmöinen kasvaa rikkaruohojen ja jasmiinin vieressä.

Tätä vaaleanpunaista/vaalean lilaa kukkaa kasvaa
pitkin pihaa.

Nurmikkoa tiiraillessani totesin, ettei sitä voi enää nurmikoksi
kutsua vaan valloillaan on sammal, apila ja tämä hassun käpymäinen

kukka (?) mikä ilmeisesti puhkeaa kukkaan kohta (vaaleanpunaisena ja lilana).

Osaisiko kukaan kertoa näistä tuholaisista ja kukista

jtn lisää? Pidän peukut pystyssä, koska apu olisi tarpeen.

 

Mökkikesän korkkaus

Intian reissun jälkeen kerkesin jopa viikon olla töissä ja uusi loma kolkutteli ovella.
Ja olipa se tervetullut. Viikon verran meinaan kesti selviytyä jet lagista ja päästä normaaliin
unirytmiin ja väsymyksen lisäksi töissä oli sen verran kiireistä, ettei iltaisin tarvinnut hirveesti
ahkeroida kotona. 

Säätiedotukset lupaili melko viileetä ja sateista, eli melko mälsää mökkeilykeliä, mutta ylläri
pylläri meitä helli aurinkoiset, tosin melko viileät päivät ja vain muutaman kerran sadekuuro
yllätti. Loppuviikosta mittari hipoi jo 20 astetta, joten shortsitkin sai kaivaa esille.

Täytyy tunnustaa, että kovista puheistani poiketen en uskaltautunut heittämään talviturkkia
....hitusen yli 15 asteinen vesi ei houkutellut tippaakaan, vaikka W kyllä sinne useamman
kerran pulahteli. Tämä täytyy korjata seuraavalla mökkireissulla, eikä sitten mtn mutinoita.

Näissä maisemissa kyllä kelpasi siivoilla mökin pihaa.

Mökille yleensä otetaan mukaan ne rönttösimmät vaatteet ja niin mäkin yleensä teen,
mutta vanhat kumpparini muistuttivat enemmän äyskäreitä monilla rei illään, joten piti
käydä ostamassa uuden kumppari. Tietenkään ei kelvannu mitkä tahansa vaan ostin sitten seeprakumpparit...näkee marja- ja sienimettässäkin missä tätä täti toheltaa mennä. 

Niin...alla oleva teksti kiteyttää meidän mökkiporukan ajatukset...kalastaminen on
ehdottomasti parasta ajanvietettä. Itse en kyllä vielä ole ihan samaa mieltä, mutta viime
kesän kuvissakin hehkutan mato ongella saamaani säyneä, joten suunta on vissiin oikea.
Lupasin myös opetella virveliä heiluttelemaan ja muutaman heiton sainkin ihan hyvin
onnistumaan. Toki ensiksi on turvallista tyhjentää laaja alue ympäriltäni ja sitten peukut
pystyyn, etten saa siimaa solmuun tai uistin ei jää pohjaan ja johki ruohoon kiinni.
Yhden solmun sain aikaiseksi ja yks kala tuli ihan pintaan asti uistimen perässä ja säikytti
mut kunnolla....kiva pelästyä kun melkein saa kalan :D

Siivoilujen ja kalastamisen lisäksi treenailin vähän frisbeegolfia...noh, syytä onkin jatkaa
treenaamista, koska kuten tarkkasilmäiset voi nähdä kuvasta niin mun kiekko on koivun
kyljessä eikä korissa. 

Pari kertaa heiteltiin mölkkyäkin, mut sekin on ihan tyhmä peli kun tipuin ekana pois.
Olin sit kuitenkin varsin pätevä palikoiden nostaja. 

Uusia kavereitakin löyty...rumaakin rumempi sammakko, isoja hämähäkkejä,
muutama hyttynen, sudenkorento

ja mikäs muukaan kuin sittisontiainen :D

Luontokin oli herännyt ja pylly pystyssä yritin räpsiä kuvia. Hyttyset tästä innostu,
puolustuskyvytöntä lihaa tarjolla ja armotonta läpsimistä kuvien välillä. Omenapuu kukki,
kielomeri häikäisi valkoisena vihreän keskellä ja vesi kielellä odottelen metsämansikoiden
kypsymistä punaisiksi palluroiksi. 

Hommien päätteeksi herkuteltiin muurikkaletuilla, kermavaahdolla ja vadelmahillolla.

Jälkkäriksi sitten makkaraa sinapilla. Makkara oli makoisaa, mutta perinteen mukaan
luultavasti eka ja viimeinen makkara tänä kesänä. Makkara ei ole mun juttu, mut joka
vuosi päätän kokeilla joko on mieli muuttunut.

Loma oli oikein rentouttava ja samalla saatiin mökkiä kesäkuntoon. Toivottavasti kesän
aikana keritään muutamana viikonloppuna mökkeilemään ja treenaamaan virvelöintiä.

Kesäkukkien aika

Intian reissun aikana kaikki istuttamani tulppaanit ja krookukset olivat avanneet

kukkansa ja osa kukki vielä kun pääsin kotiinkin. Tuntui, että koko piha oli puhjennut 

kukkaan reissun aikana: omenapuut ja muut pensaat kukkivat ja nurmikon seasta pilkisteli

 ties mitä kukkia. 

Eihän sitä sitten muuta auttanut kuin käydä ostamassa kesäkukkia, vaikkei nuo ilmat nyt 

olekaan kovin lämpöisiä. Käytiin taasen äitien kanssa samalla puutarhalla kuin viime vuonna,

mutta ilmeisesti viileiden säiden takia kaikkia samoja kukkia ei ollut tarjolla. Valitsin kuitenkin

neilikoita, samettiruusuja ja 2 mansikan taimea. Tarjolla ei ollut oikean värisiä pelargonioita, 

joten kävin niitäkin eilen hakemassa torilta. 

Tässä hieman tämän kesän kukkasia. Neilikoita erilaisissa koreissa sekä uusi tervetuloa "patsas".

Muutama tulppaani oli vielä kukassaan

Neilikoita

Pelargoniat

Samettiruusu

Toiset tulppaanit

Aroniapensaan kukka

Toivottavasti kylmät yöt ja päivät loppuvat ja
kesän lämpö hellii meitä.